Vyön käytöllä on pitkä historia, jo pronssiaikana niitä käytettiin mutta ehkä hieman eri tarkoitusperällä kuin nykyään. Tänä päivänä on hyvinkin yleistä, suorastaan normaalia se, että vyön tarkoitus on kannatella housuja ylhäällä, mutta entisaikoina niiden tehtävä oli enemmänkin kannatella erilaisia tavaroita vyötäisillä. Ja moneen kansallispukuunhan kuuluu rennosti roikkuva vyö, johon on mm. puukko laitettu roikkumaan.
Sota-aikana, jo siis ennen ensimmäistä tai toista maailmansotaa, vyö kuului hyvin olennaisena osana uniformuihin. Mutta ei tässäkään tapauksessa kannattelemaan housuja ylhäällä, ehei, sitä virkaa hoitelivat lähinnä henkselit. Vyötä pidettiin uniformun päällä, mahdollisimman kireällä, jotta se kuristaisi vyötäröaluetta atleettisemman näköiseksi ja antaisi kantajastaan harteikkaamman vaikutelman. Ja sitä vielä sanotaan että naiset ovat turhamaisia, hmm.
On mielenkiintoista, että ennen vanhaan ei housuissa edes ollut vyölenkkiä. Niiden aika koitti vasta 1900-luvun puolella, pitkälti sen alun jälkeen. Vasta tällöin ruvettiin enemmänkin kannattelemaan housuja ylhäällä vyön avulla.
Tänä päivänä vöitä löytyy valmistettuna monista eri materiaaleista. Tyypillisimmillään se on nahkaa, joka kiinnitetään soljella mutta se voidaan myös sitoa paikoilleen. Vyön solkiakin on erilaisia ja tyypillisin malli onkin se, jossa vyössä on reikiä, joiden läpi kulkee soljessa oleva ”tappi”. Tällaiset vyöt ovat hieman kestävämpiä ja pitävämpiä käytössä kuin etenkin kangasvöissä tai kudotuissa vöissä olevat soljet, jolloin vyössä itsessään ei ole ollenkaan reikiä.
Vyötä ostaessa on hyvä tietää ainakin oma vyötärön ympärys. Yleensä vyön mitta on ilmoitettu pituutena, joka on vyön soljesta ensimmäiseen tai viimeiseen reikään, kummin päin haluakaan ajatella. Välillä vöitä on mahdollista myös lyhentää avaamalla vyön solki, ja leikkaamalla haluttu pituus pois vyöstä ja huomattavasti siistimpi tapa kuin alkaa itse tekemään reikiä vyöhön, sillä niistä on yllättävän vaikea saada tasaisen pyöreitä, etenkin jos ei omista varta vasten siihen suunniteltua rei’ittäjää. Vaikka käytössä olisi hyvinkin perusvyö, voi joihinkin vöihin kiinnittää solkeen näyttävämmän soljen. Mitä isompi, sen parempi? Noh, ei välttämättä. Riippuu tietenkin siitä, haluaako henkilö korostaa juuri vyötärön seutuaan sillä vyöllä vaiko ei.
Mitä sitten keskivertoa isomman miehen tulee ottaa huomioon ostaessa uutta vyötä? No ainakin se, että vyö yltää vyötärön ympäri ja tätä varten tarvitaan siis se vyötärön mitta. Motley Denimillä on mallistoissaan niin nahkavöitä kuin canvasvöitäkin ja oikeastaan on melko makuasia, kumpaa haluaa käyttää. Farkkujen kanssa molemmat ovat aivan okei, mutta suorien housujen kanssa suositaan samanväristä nahkavyötä kuin housutkin ovat. On myös huomionarvoista huomata, että vöitä on eri leveyksillä, ja housujen vyölenkit määräävät kuinka leveä vyö housuihin sopii.
Canvasvöitä löytyy Motley Denimiltä kahta eri mallia. Toisessa mallissa (Kam Jeans Webbing) on perinteinen solki ja vyössä kiinteät reijät, joihin solki kiinnitetään. Toisessa mallissa, Duken canvasvöissä, on enemmänkin pikalukitusta muistuttava solki, ja näissä ei tarvita ollenkaan vyössä reikiä. Se on toisaalta kätevä, mutta reiällisessä vyössä jotenkin on aina kiva huomata, jos yhtäkkiä saakin vyön laitettua yhtä reikää taaemmaksi eli onkin tapahtunut laihtumista. Niin ja vastaavasti huomaa myös helposti mahdollisen lihomisenkin, mikäli housut eivät sitä ole kertoneet kiristymisellään.
Mutta nahkavyö on silti aina nahkavyö, ja se sopiikin kaikkien housujen kaveriksi. Nuo canvasvyöt kun ovat enemmän farkkuihin ja muihin rennompiin housuihin sopivia. Motley Denimin vyöt, olkoon ne sitten nahkaa taikka kangasta, ovat kestävä ja laadukas valinta, ja niitä saa monessa eri pituudessa ja vyön leveys on tyypillisimmillään 4 cm mutta valikoimassa on myös kapeampaa mallia. Ja värejä tietenkin löytyy nahkavöissä mustaa ja ruskeata, kangasvöissä vieläkin laajemmin.